Aika juhlia

Hääjuhlasta en kerro kovinkaan yksityiskohtaisesti - ei kukaan jaksaisi lukea niin pitkää sepustusta. Myöhemmin on sitten luvassa postauksia esimerkiksi ihanista avustajistamme, koristeluista, ruoasta jne.

Tunnelma juhlissa oli aivan mahtava! Puheensorina oli ihan vaikuttava jo meidän saapuessa juhliin 10 min muiden jälkeen. Etukäteen tuskailin juuri sitä, että entä jos vieraat eivät viihdy? Silloin kaikki muu olisi turhaa! Onneksi hymy pysyi ihmisten kasvoilla koko illan, vieraat lähtivät ohjelmiimme paremmin mukaan kuin uskalsin toivoa ja tanssilattia pysyi täynnä.

Olin itse vääntänyt aikataulua aika monta tuntia, joten olin etukäteen varma, että huomaisin heti jos tulisi muutoksia. Vakuutin kaasoille ja bestmaneille, että se ei kylläkään haittaisi - aikataulu oli luotu vain heidän työtään helpottamaan. Mietin kuitenkin, että pystyisinkö itse rentoutumaan, jos huomaisin ongelmia? Yllättäen olin kuitenkin ruokailun jälkeen ihan pihalla - ei siis hajuakaan mitä seuraavaksi pitäisi tapahtua. En olisi varmaan huomannut vaikka koko ohjelma oltaisiin vaihdettu päälaelleen :D

TOTEUTUNUT OHJELMA

14:45 Onnittelut

15:05 Huiskutusleikki

15:20 Ruokailu

17:00 Morsiamen Isän puhe

17:25 Tietovisa

17:30 Kahvi

18:40 Sulhasen isän puhe

19:30 Tulitanssi

20:00 Häävalssi

21:00 Kimpun ja sukkanauhan heitto

Sulhasen ryöstö

23:00 Polttariporukan jäynä

0:15 Suuntana hotelli

1:50 Siivousporukka valmiina

Hääbingo toimi valtavan hyvin! Uskon, että ilman bingolappuja olisi kestänyt paljon pidempään ennen kuin ensimmäinen vieras oli pöydän alla. Bingolaput myös auttoivat kummasti sulhasta rentoutumaan.  Osassa bingolapuista nimittäin luki, että sulhanen korkkaa oluen. Eräs keski-ikäinen miesvieras oli tätä vauhdittaakseen käynyt kysymässä pitopalvelulta, että mistä hääparin oluet löytyvät. Kohtelias vieras tarjoili oluen hopeatarjottimella valkoinen liina käsivarrellaan sulhaselle suoraan pöytäämme heti, kun olimme päässeet istumaan juhlapaikalla. Sulhanen ei olisi voinut olla tyytyväisempi!

Aikalailla suunnitteluiden alkuvaiheilla keksin jostakin ohjelmaideaksi salatehtävät. Ajattelimme heti niiden sopivan vieraillemme, mutta mietimme kovasti käytännön toteutusta ja sitä muokattiin vielä viimeisellä viikolla... Itse toteutus tuli sitten tehty ajoissa eli tietenkin viimeisenä iltana myöhään ja viimeistelyn hoisivat bestmanit valokuvauksemme aikana ;) Lopulta vieraille jaettiin kahdenlaisia lappuja pöytiin: toisissa toivottiin onnitteluja hääparille, toisissa kerrottiin salatehtävästä. Lapussa oleva salatehtävä ohjeistettiin tekemään omalla tyylillä, näyttävästi tai huomaamattomasti. Tehtävän onnistuttua, tulisi siitä kertoa lappu bestmanille tai kaasolle. Tärkeää kuitenkin olisi, että salatehtävistä ei saisi kertoa muille! Ja suurin osa salatehtävistä kyllä toteutettiin: seremoniamestareiden mikki ryöstettiin, morsiamen viittaa lainattiin, lausuttiin runo, maistettiin kakkua naapurin lautaselta jne. Osan salatehtävistä keksi ihanat avustajamme ja meillä ei ollut niistä mitään teitoa. Meillä olikin hauskaa, kun seurasimme vieraita ja yritimme miettiä, olivatko he oikeasti outoja vai tekivät salatehtävää. Muillakin oli hauskaa, kun illalla luettiin, että mitä kaikkea juhlapaikalla on tapahtunut :)

Kun aloimme suunnittelemaan häitämme, kävimme samoihin aikoihin venetsialaisissa, joissa oli tulitanssiryhmä. Matkalla kotiin vitsailimme, että kuinka upeaa olisi saada joku pieni ryhmä esiintymään omiin häihimme. Idea jäi kytemään ja pienistä vastoinkäymisistä huolimatta häissämme esiintyi lopulta hieno duo + dj. Jos olette käyneet katsomassa esimerkiksi flammaa, niin vastaavaa esitystä ei parilla ihmisellä (kohtuuhinnalla) saa. Jos kuitenkin haluatte jotain tavallisuudesta poikkeavaa ja hiukan räväkämpää ohjelmaa järkevällä budjetilla, suosittelemme ehdottomasti Karagnia. Ryhmälle myös ehdottomasti plussaa palvelusta - ryhmähän tuli runsaan vuorokauden varoajalla paikkaammaan sairastunutta ryhmää!

Eniten kehuja saimme bändistä ja se olikin varmaan tärkeimmässä osassa iltaa. Lattialla oli väkeä koko illan! Bändi aloitti tietenkin häävalsillamme: Hannu Oskala, Talvihäät. En vieläkään ymmärrä kuinka hyvin valssi meiltä meni! Vain pieniksi hetkiksi tanssiessa tuli mieleen, että meitä tuijottaa 70 ihmistä. Tärkeintä oli, että vihdoin pääsimme tanssimaan sen :) Seuraavat valssit olivat Kaksi onnellista ja Morsiuspari. (Häissä ei itkettänyt, mutta nyt näitä kuunnellessa tulee tippa ja toinenkin silmään...)

Mieheke mainitsi jossain vaiheessa järjestelyjä, että tulee saamaan häävalssiin apuja, mutta olin unohtanut koko asian!

Olimme koonneet spotifyn soittolistan loppuiltaa varten, mutta sitä ei kyllä tarvittu kuin ruokailun aikana taustamusiikiksi. Muuten bändi soitti niin pitkään kuin vieraita riitti :) Huomasi kyllä, että oli ammattilaiset asialla. Musiikki oli mieleistä niin nuorille kuin vanhemmillekin, tyyli vaihtui aina tarpeen mukaan ja välispiikit toimivat oikeasti. Edes valtava mekko ei pitänyt tätä morsianta pois tanssilattialta! Jossain vaiheessa yritin karata pois tanssilattialta istumaan, niin heti yksi bestmaneista yritti tanssittaa mut hengiltä!

Eksyi tuo mieskin tanssilattialle ihan vapaaehtoisesti. Se ei kyllä voi enää ikinä väittää, ettei muka osaa tanssia ;) Bändin jäsenet ovat etenkin miehekkeelle tuttuja, joten päästiin vielä illalla uudestaan tunteilemaan, kun bändi omisti ihan vaan meille yhden biisin. Ihana herkkä hetki <3

Entä sitten hääparin viihtyminen illan aikana? Meillä oli ihan mahtavaa! Ehdimme juttelemaan hyvin vieraiden kanssa, saimme tanssia paljon ja nautimme joka hetkestä. Juhlissa ei enää kumpaakaan jännittänyt tippaakaan ja nautimme täysillä. Oma pukuni pysyi hyvin päällä, ei alkanut ahdistamaan missään vaiheessa ja jopa rokkaaminen mekon kanssa sujui! Olin varannut vaihtovaatteet mukaan, mutta vaihdoin vain kengät illan aikana korottomiin.

Olin varmasti yhtä yllättynyt kuin vieraat, siitä mitä mies mekkoni alta löysi! Vinkki muille morsiamille: kannattaa tarkistaa tuolinalunen ennen sukkanauhan metsästystä ;)

Monet vieraat tulivat parin tunnin ajomatkan takaa ja päivä oli alkanut jo aikaisin, joten suurin osa vieraista lähti yhdentoista ja kahdentoista välillä. Se ei kuitenkaan haitannut lainkaan, koska juhlat olivat olleet siihen asti niin mahtavat.

Itse päätimme vieraiden vähetessä lähteä hotellille päin. Mies oli suloinen ja kävi vielä ennen lähtöämme oma-aloitteisesti pyytämässä bändiltä, että soittaisivat vielä kerran häävalssin. Pääsimme vielä herkistelemään ennen lähtöä <3

Juhlapaikalta oli outoa lähteö, kun mietti, että toisilla menee vielä siivoamiseen aikaa. Halausten kera meidät kuitenkin lähetettiin matkaan ja halusihan sitä päästä hotellihuoneenkin näkemään...

Upeat vieraat, ihania apulaisia, rakas mies, onnellinen vaimo ja mahtava päivä!