Anteeksi radiohiljaisuus! Joulusta palautuminen otti yllättävän koville :) No ei nyt ihan, mutta sain kauhean häävaihteen päälle ja nyt ei veinaa saada junaa pysäytettyä sen vertaa, että koneelle ehtisi. Onneksi oli tuo joulu edes tuossa hiukan harhauttamassa. Oltiin jouluaatto minun kotikotona. Isä lähti jo iltapäivällä tuoreen vaimonsa kotikotiin ja oltiin sitten pikkusiskon ja Miehekkeen kanssa kolmistaan - Miehekkeen mukaan vietettiin nuorten joulua :D Tehtiin jopa joulupöytä ensimmäistä kertaa itse! Kaikilla oli kova kiire ennen joulua, joten hyödynnettiin helppoja ruokia: kaupan laatikoita, Miehekkeen vanhempien paistamaa kalkkunaa, paikallisesta kalakaupasta haettua savulohta ja aurakalaa, viinirypäle-feta-vihersalaattia, hyviä juustoja jne. Sisko oli tehnyt viikonloppuna mansikkasilakoita ja appelsiinisilliä, nam! Ei kyllä ihan kommelluksiltakaan vältetty, koska lahjoja avatessa paahdetut punajuuret kärähtivät uunissa ihan korpuiksi. Uutena vuotena sitten uusi yritys :)
Miehekkeen ilme oli kyllä hyvä, kun raahasimme hänet aattona klo 23 alkaneeseen joulukirkkoon. Kirkossa ei ole lämmitystä ja penkit olivat niin pienet, että pitkänä miehenä hän joutui pitämään jalat käytävällä. Pappi innostui vielä hiukan saarnaamaan Israelin kansan historiasta ja saarna kesti pidempään kuin Miehekkeelle tuttu joulukirkko kokonaisuudessan. Siihen päälle vielä ehtoollinen, niin oli kuulema hiukan erilainen joulukirkko :) Ensimmäisen kerran pitkään aikaan yritimme muuten sytyttää kynttilöitä haudalle jouluna vesisateessa. Toivottavasti ei tule tavaksi!
Joulupäiväksi tultiin sitten tampereelle Miehekkeen vanhempien luokse. Päästiin kyllä sitten niin mahtavaan joulupöytään, että ei voi edes kuvitella! Pelkkää noutopöydän kattausta oltiin suunniteltu jo viikkoja etukäteen saati ruokia. Miehekkeen äiti oli taas päässyt vauhtiin ;) Miehekkeen veli oli myös vaimonsa ja tyttönsä kanssa paikalla eli saatiin nauttia myös suloisen kummityttömme seurasta. Vaikka parin viikon välein nähdäänkin, niin joka kerta on kovasti kasvanut. Nytkin yritti jaloilla kammeta jo itseään eteenpäin, kohtahan sen perässä saa jo juosta! Miehekkeen serkkuperhe oli myös paikalla, mikä oli hääasioiden suhteenkin ihan kätevä. Sedän bändi nimittäin soittaa häissämme ja käytiin sitten vaan nopea keskustelu:
"Te ilmoititte häävalssin jo aikaisemmin, mutta laittakaa ne kaksi muuta valssia vielä sähköpostilla. Mihin aikaan me muuten aloitetaan?" "Kuudelta" "Okei, hyvä. Aluksi valssit, sitten foksia ja sellaista. Illan edetessä ja fiiliksen mukaan sitten nopeampaan." "Juu, hyvältä kuullostaa!"
Mieheke oli tuossa joulukuun alussa hiukan huolissaan, että haluanko enää koko häitä. Suunnittelut eivät oikein jaksaneet kiinnostaa ja vaikka asioita sai hoidettua, niin ne tuntuivat "pakolta". Arvelin silloin kuitenkin stressillä olevan sormensa pelissä. Taisin olla oikeassa, koska heti joululoman alettua on asiat alkaneet taas tuntua mukavemmilta. Niin hurjasti on tullut kaikkea tehtyä, että taidan tehdä niistä oman postauksen. Jos vaikka seuraavaksi saisi oikeasti ne kutsujen kuvat tänne...:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti