Onnistumisen tunteita

Ainakan toistaiseksi en tule paljastamaan opiskelualaani tänne. Siihen on tärkeimpänä syynä se, että tulevaan ammattiini sisältyy paljon ennakko-odotuksia  työpaikan ulkopuolellakin. Yleensä se ei haittaa, mutta välillä tuntuu siltä kuin ihmiset muodostaisivat minusta mielikuvia ammatin perusteella sen sijaan, että tutustuisivat minuun paremmin. Haluan pitää elämässäni pienen alueen, jossa olen vain Merihelinä enkä minkään ammattiryhmän edustaja. "Todellisessa elämässä" se on kuitenkin hankalaa, joten olkoon tämä blogi se minun hengähdysreikäni.

Haluan siitä huolimatta hihkua täällä hieman. Meillä oli tänään harjoitustehtävä, jossa pääsimme "työskentelemään" ensimmäistä kertaa yksin. Vain puolen tunnin ajan, mutta kuitenkin. Kukaan ei ollut vieressä katsomassa, ei neuvomassa tai korjaamassa. Oli vain minä ja työni. Ja minä osasin!  Tietenkin aina on kehitettävää, mutta minun työni olisi kelvannut vaikka olisin ollut jo valmistunut. Mahtava tunne huomata, että on jo oppinut jotain ja että hiljalleen sitä alkaa omatkin siivet kantamaan. Tänään ei haittaa edes se, että huomenna on tentti, johon en ole lukenut lainkaan riittävästi. Tänään selviän mistä tahansa!